27.9.2015

Perusompeluksia: paita, leggareita, pipo



Tällä viikolla ovat koneet saaneet huilata! En ole yhtään ehtinyt istahtamaan ompelemaan, vaikka jo valmiiksi leikattuja juttuja olisi odottamassa.
Esittelenkin tässä siten vain aikaisemmin ommeltua, perussettiä; leggingsejä ja paita - ja pipokin mahtuu vielä mukaan.

Vihdoinkin olen saanut ratkaistua leggarikoodin! Kestikin aika kauan ja pari kokeilua on jo kauan sitten lentänyt roskikseen. Nyt minulla on hyvä kaava, jonka olen yhdistelemällä neljästä tai viidesta eri kaavasta muokkaillut sekä tytön mittoihin soveltanut. Monet 116 koon leggings-kaavat ovat aivan järkyttävän isoja - en käsitä todellakaan. Oma lapsi tykkää myös matalasta mallista, jossa vyötärö jää navan alapuolelle. Nämä istuvat kyllä ihan prikulleen! Vihdoin ymmärsin tuon kuminauhatekniikankin, eli saumuroin kuminauhan ensin kiinni vyötärön yläreunaan ja sitten kaksoisneulalla huolittelen.



Ennen ompeluharrastusta lähes kaikki lapseni peruspaidat olivat Wheat:lta. Näitä paitoja olen kyllä kaivannut, mutta en ole antanut ostohalulle periksi. Wheatin peruspaidan kaula-aukko ja hihat saavat pitsimäisen viimeistelyn, joka antaa paidoille ihanaa herkkyyttä. Jos haluat, voit katsoa esimerkin täältä.

Yritin tässä mustassa paidassa päästä edes vähän samannäköiseen lopputulokseen, vaikkakaan kauluksen materiaali ei ole sama. Tämä pitsimäinen kuminauha on kai tuttu alusvaatteista, mutta parempaakaan vaihtoehtoa en paikallisesta kangaskaupasta löytänyt. Saumuroin ensin kauluksen ja hihansuut ja huolittelin sitten kauluksen kaksi kertaa kaksoisneulalla, niin että kaulukseen tuli kolme tikkiriviä. Käytin nauhan pituuteen kerrointa 0,7. Hihansuut huolittelin myös kaksoisneulalla. Tein hihoista tarkoituksella hieman normaalia lyhyemmät. Kaava on muutoin OB:n.

No, olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, mutta jos joku tietää miten tuo Wheatin tapainen huolittelu tehdään, niin kertokaahan mullekin! Siinä näyttäisi olevan resori ja sitten pieni pitsi neulottuna resorin kärkeen, mutta tarvitaankohan tuohon joku erityiskone...






 










Pieni sai synttärilahjaksi kaveriltaan 'tatuointeja', saapa nähdä mitä ope sanoo huomenna koulussa...


Pipoja en ole ennen ommellut - nyt kokeilin. Oikein hauskaa ja helppoa. Voisin kuvitella, että innostun näitä tekemään muutamia! Onhan minulla nyt tupsujen tekoon oikein tuommoiset rinkulatkin! Nopeuttaa huomattavasti prosessia, kun langan voi vain keriä puolikuun ympärille. Siippa löysi rinkulat ruokamarketista... :-) Hieman fläshbäkkiä ala-asteelle, joilloin tupsunteko taisi olla opetusohjelmassa.





Oikein mukavaa alkavaa viikkoa - toivottavasti ehdin jotakin ompelemaankin.
t. Maija

18.9.2015

Paituli ja hunajakennohuolittelu

Ompelin pienen paitulin ja innostuin hieman Hunajakenno-tikistä projektin edetessä!
Mielessäni kuvittelin tästä hieman 'raw look' tyyppisen paidan. Ei se nyt ihan onnistunut, vaikka kuinka ompelin nurjan puolen sekä kaulukseen, hihansuihin ja helmaan. Tuo tasku oli aluksi mielestäni oikein onnistunut, mutta kyllä se ehkä vaatii hieman viilausta. :-) Tytär oli kuitenkin innoissaan ja ihan vaatimalla vaati saada tämän paidan tänään päälle kouluun, vaikka se tarkoitti, että piti laittaa oikeat (kaupasta ostetut) housut jalkaan! Hieno kompromissi.

Käytin peruskaavana OB 4/13 fall basic raglan paitaa. Kiva peruspaita ja kaava onkin yllättäen koossa 116 aika nafti, pikkuinenhan on jo 119,5 cm mutta 122 koko on OBn mittojen mukaan aivan liian iso.

 ('tahrat' paidassa ovat vettä aamu- ja hamppupesun jäljiltä)




Leikkasin tuon helman myöhemmin suoremmaksi - kun paita oli jo lapsen päällä..... :-)


Taskun rypytys on toteutettu framilonin avulla (siihen tulee addiktio hyvin nopeasti!). Applikointikin on kivaa mutta vaatii kyllä harjoittelua, harjoittelua harjoittelua... 

Hunajakenno-tikki sekä kankaan nurjapuoli piristävät kivasti kaulusta ja hihansuita! Kaitaleita ei ole ollenkaan käännetty kaksikerroin, vaan hunajakennolla tikattu suoraan kaitaleen reunaan.


 Yritin ensin rypyttää helmaa sekä framilonin ja rypytyslangan avulla, mutta päädyin kuitenkin  parin ompeluyrityksen jälkeen ompelemaan tämmöiset laskokset.





Oikein hyvää viikonloppua!
t. Maija





14.9.2015

Raidallinen luomutunika kouluun



Syksyä odotellessa ompelin jo jonkun aikaa sitten ihanan tunikan Alt om Håndarbejde-ompelulehden nr 8/2015 kaavalla. Kankaaksi suositeltiin (boucle) neulosta, valitsin Stof&Stil-ketjun luomuraitaa. En osaa kyllä sanoa, onko se neulosta vai trikoota, mutta hyvin sopii tähän ja niin ihanan pehmoista.

Tänään päätin, että oli sopivan vilpoista tunikan ensikäyttöön. Kuvat sain napattua aamulla, jolloin tämä tunika vielä oli puhtoinen ja käyttämätön. Iltapäivällä lookki onkin varmaan jo sitten ihan toinen. Lapseni ottaa kaiken irti vaatteistaan, toivottavasti tämä kestää päivän leikit! Ihanat sukkikset löytyivät eilen kauppareissulla. Täytyypä käydä ostamassa muutamat lisää, sillä tytär ei yleensä suostu sukkahousuja käyttämään, vaan nämä pääsivätkin mukisematta jalkaan.




Raitojen kohdistelu on mielestäni oikein mukavaa kaiken muun pohdiskelun ja opettelun lisäksi. Kaavoja ei voikaan vain lätkäistä lankasuoraan ja leikata, vaan pitää miettien asetella niin, että raidat mahdollisimman hyvin asettuvat valmiissa työssä. Onko tässä ehkä havaittavissa nieman nörttiyttä...

Harsiminen on myös päässyt ihan uuteen valoon! Inhosin harsimista yli kaiken koulun käsityötunneilla, se oli  mielestäni vihon viimeinen keksintö ja suoranaista ilkeyttä opettajan taholta! Heheh, nyt harsin lähes kaikki hiemankin kinkkiset saumat ennen varsinaista ompelua! Paljon helpommalla lopulta pääsee - suosittelen etenkin meille aloittelijoille.





Mekon vyötärönauhan ompelu oli ihan ensimmäiseni! Raidat auttoivat paljon, ja nyt seuraavaan mekkoon tiedänkin, että tämä vaihe kannattaa todellakin valmistella hyvin, jotta säästyisi pari purkukertaa. J-kirjain alkoi irtoilla jo kuvaushetkellä, joten nappasin sen talteen, ennen kuin pikkuinen lähti kouluun.



Ideoinnissa on jo toinen samanlainen tunika, mutta tällä kertaa hupulla ja sivutaskuilla tuunattuna. Mielestäni tuo kaksinkertainen kaulus on ehkä kuitenkin hieman liian tukeva näin pienessa koossa (122), huppu voisi olla mukavampi. Mutta toki tuo kaulus suojaa tuulelta! Ja taskut neiti tilasi itse seuraavaan kappaleeseen.

Tässä kuvassa kankas näkyy ihan luonnollisissa väreissä.



Äidin oma pikku Cowgirl sai paljon kiitosta kun suostui kuvauksiin: "Okej mor, du må tage to billeder" (okei äiti, saat ottaa kaks kuvaa).




Vapaapäivää vietellen, 
terveisin Maija




UPDATE: 
Tunikan ensimmäinen koulupäivä toi tämmöisen pikku yllätyksen, ja sukkahousuissakin oli reikä jalkapohjassa..... voi ei, no korjataan:
 

6.9.2015

Napillinen lasten puuvillapaita - haastetta kerrakseen

Tämä pieni aikaansaannokseni on valmistumisestaan lähtien roikkunut yksinään henkarilla - kesä kun meni jo, eikä tälle ole löytynyt oikein mitään sopivaa kaveriakaan tyttären vaatekaapista. Mutta halusin tämän nyt kuitenkin esitellä - jotta pikkupaita saisi edes hetken huomiota.




Vaikka tämä paita siis onkin varsin pikkuinen (koko116), oli sen tekeminen aika puurtamista - kyseessähän on ompeluhistoriani ensimmäinen napillinen paita. Projekti oli haasteellinen jo kaavojen piirtämisestä ja kankaiden leikkaamisesta lähtien. Solmuun mentiin ryminällä myös ompeluohjeita lukiessa, ja ommellessakin sattui yhtä ja toista.


Kuten tämmöistä.... pähkäilin ja pähkäilin ja tarkistin olinko leikannut nappitolpan liian lyhyeksi... kunnes valaistuin... tuo kaarihan ei siis tietenkään ole hihansuu vaan kaula-aukko.... hihihi kyllä nauratti  - ja itketti - voi että onnistunkin aina hölmöilemään näin.

Prosessi oli siis aika pitkä, kun piti aina uudestaan ottaa vauhtia takapakkien jälkeen. Mutta VALMISTA tuli, ja olen niin onnellinen kaikesta uudesta oppimastani. Ja olen myös onnellinen, että kyseessä oli lasten paita!! :-)
Olen tosiaan iloinen, että en luovuttanut! Uuden oppiminen on lopulta todella antoisaa - ompeluharrastuksessani tätä uutta ja oivallusta riittää vielä moneksi vuodeksi. :-) Ja tuollaisen hankalan ompeluksen jälkeen voi hyvällä omatunnolla ommella pari nopeaa helppoa mekkoa, kuten esimerkiksi edellisen postaukseni digimekko. 

Tässä vielä kuva valmiista nappitolpasta - napinläpeineen ja nappeineen. Tämä työvaihe (napinlävet ja napit) vaati ainoastaan yhden katkenneen neulan ja kaksi haljennutta nappia, mutta tuloksena mielestäni ihan siisti rivi nappeja!  
Käytin hyväksi ompelukoneeni napinläpi- ompeluohjelmaa ja -jalkaa. Ompelin napitkin koneella (koneessani on sellainenkin ohjelma, vau!) - tosi kätevää, kunhan pääsin vauhtiin. Tuo ylin nappi pitäisi kyllä vielä siirtää, kun se vetää tolpan hieman vinoon, mutta viitsinkö, kun ei lapsi tätä paitaa taida koskaan käyttää... 


Kankaana tässä on kukallinen, paksuhko (liiankin) puuvilla. Kaava on Alt om Håndarbejde - ompelulehdestä, nr 7/14.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Yritän saada pian kuvattua toisen valmiin projektin, jotta voisin sen postata sen tänne. Kiireiden takia tässä kyllä voi taas hurahtaa päiviä.

T Maija